Mitä tarkoittaa olla oma itsensä ja miksi se vaatii rohkeutta
Oletko koskaan miettinyt, miksi on niin paljon helpompaa olla sitä, mitä muut odottavat, kuin sitä, kuka oikeasti olet?
Miksi me pelkäämme näyttää todelliset ajatuksemme, mielipiteemme ja tunteemme, vaikka kaipaamme rehellisiä yhteyksiä ja aitoa kohtaamista?
Olla oma itsensä kuulostaa yksinkertaiselta.
Mutta monelle se on elämän vaikein tehtävä.
Muiden odotusten keskellä
Jo lapsena me opimme, että hyväksyntä tuo turvaa.
Että rakkautta saa, kun on kiltti, reipas ja sopiva.
Ei liian äänekäs, ei liian herkkä, ei liian eri mieltä.
Ja niin me pienensimme itseämme vähän kerrallaan, kunnes siitä tuli tapa.
Tapa miellyttää.
Tapa olla näkymätön.
Tapa selviytyä.
Kun tarpeeksi kauan yrittää olla jotakin, mitä ei oikeasti ole, keho ja mieli alkavat hiljaa väsyä.
Hymy jää päälle, vaikka sydän on raskas.
Elämä tuntuu suoritukselta, jossa ei ole tilaa hengittää.
Kun sisäinen ääni alkaa kuiskia
Usein se ei tule suurena mullistuksena.
Joskus se on vain hiljainen tunne jossain syvällä: en jaksa enää esittää.
Ehkä silloin tajuaa, että on kadottanut yhteyden itseensä.
Minulle se tunne oli kuin seinä, johon törmäsin yhä uudelleen.
Olin väsynyt olemaan kaikille kaikkea.
Väsynyt hymyilemään, kun teki mieli itkeä.
Väsynyt selittämään ja sopimaan.
Ja lopulta ymmärsin, että rohkeus ei ole sitä, ettei pelkäisi,
vaan sitä, että valitsee silti itsensä.
Rohkeus kasvaa pienissä hetkissä
Rohkeus olla oma itsensä ei ole äänekästä.
Se ei näytä sankariteolta.
Usein se on arkea, jossa tekee hiljaisia päätöksiä:
pysähtyy, vaikka ympäristö vaatii kiirettä.
Sanoo ei, vaikka pelkää tuottaa pettymyksen.
Valitsee levon, vaikka mieli huutaa tekemistä.
Se on sitä, että katsoo peiliin ja näkee sekä haavat että kauneuden
ja päättää olla molempien kanssa.
Sitä, että uskaltaa puhua totta silloinkin, kun ääni värisee.
Kun maailma ei vielä ymmärrä
Kaikki eivät pidä siitä, kun alat muuttua.
Joku kysyy, miksi olet niin hiljainen.
Toinen ihmettelee, miksi et enää suostu kaikkeen.
Ehkä joku loukkaantuu, kun et enää ole se sama, joka jaksoi aina, hymyili aina, jousti aina.
Mutta ehkä juuri silloin alat ymmärtää, miten paljon olet ennen joustanut.
Ja miten luonnollista on, että kun alat valita itseäsi, jokin vanha särähtää.
Rohkeus olla oma itsensä ei tarkoita, että kaikki ymmärtäisivät.
Se tarkoittaa, että sinä ymmärrät itseäsi sen verran, ettet enää hylkää itseäsi muiden takia.
Paluu omaan totuuteen
Kun alat elää omasta sydämestä käsin, elämä alkaa muuttua.
Et enää etsi hyväksyntää ulkopuolelta, vaan löydät sen sisältäsi.
Et enää pelkää menettäväsi muita, kun et enää ole valmis menettämään itseäsi.
Kyllä, joskus rohkeus olla oma itsensä tarkoittaa, että menettää ihmisiä.
Mutta samalla löytää ne, joiden seurassa ei tarvitse enää selittää, puolustella tai piiloutua.
Se on menetyksen ja vapautumisen kaunis sekoitus, mutta sen arvoinen.
Entä jos antaisit itsellesi luvan olla sinä?
Ehkä tämä aika on juuri sitä varten.
Että alamme kuunnella vähemmän sitä, mitä muut ajattelevat
ja enemmän sitä, mitä oma sydän yrittää sanoa.
Ehkä rohkeus ei olekaan mitään muuta kuin palaamista kotiin itseensä.
Siihen lempeään, aitoon ja viisaaseen osaan, joka on ollut sinussa aina.
Olla oma itsensä ei ole määränpää, vaan jatkuva matka.
Välillä se on epävarmuutta ja haparointia, välillä varmaa askelta eteenpäin.
Mutta jokainen kerta, kun valitset totuutesi pelon sijaan,
sinä palaat vähän lähemmäs itseäsi.
Ja ehkä juuri siinä hetkessä,
hiljaisuudessa kaikkien vaatimusten takana,
tiedät lopulta, kuka sinä olet.
✨Miltä sinusta tuntuisi, jos tänään vain olisit – ilman roolia, ilman esitystä – ihan oma itsesi?