Itsesabotaasi – miksi jarrutan itseäni, vaikka haluan mennä eteenpäin?
Oletko koskaan huomannut, että juuri silloin kun elämä näyttää alkavan kääntyä parempaan, alatkin itse hidastaa kulkuasi? Tekemättömät asiat kasaantuvat, löydät syitä siirtää päätöksiä eteenpäin, mitätöit omia onnistumisiasi tai alat kuunnella sisäistä ääntä, joka vakuuttaa ettei sinusta kuitenkaan ole siihen. Tämä ilmiö on itsesabotaasia.
Usein sitä luullaan laiskuudeksi tai huonoksi itsekuriksi. Todellisuudessa kyse ei ole siitä, ettei haluaisi onnistua. Kyse on siitä, että mieli ja alitajunta yrittävät pitää sinut turvassa. Ne ovat oppineet jossain vaiheessa, että on parempi olla näkymätön, pienempi tai varovaisempi kuin ottaa riski satuttaa itseään.
Mitä itsesabotaasi on?
Itsesabotaasi on kuin sisäinen jarru, joka aktivoituu juuri silloin kun olet astumassa uuteen. Se voi näkyä monella tavalla. Yksi huomaa lykkäävänsä aloitusta päivästä toiseen. Toinen tekee suuren työn valmiiksi, mutta ei koskaan paina julkaise-nappia. Kolmas jää kuuntelemaan kriittistä sisäistä ääntä ja antaa sen ohjata valintojaan.
Sisäinen puhe saattaa toistua samoilla sanoilla: et ansaitse tätä, jos onnistut kaikki näkevät heikkoutesi, on turvallisempaa olla tässä missä nyt olet. Kun tällaiset ajatukset pyörivät mielessä tarpeeksi kauan, niihin alkaa uskoa, vaikka ne eivät olisi koskaan totta.
Mistä sabotaasi kumpuaa?
Taustalla on usein menneisyydestä opittuja malleja.
- Jos lapsuudessa hyväksyntä piti ansaita, aikuinen voi torjua hyviä asioita koska ei tunne itseään niiden arvoiseksi.
- Jos elämässä on kokenut paljon pettymyksiä, mieli oppii, että pienessä pysyminen on turvallista.
- Jos ympärillä on ollut jatkuvaa kritiikkiä, sisäinen ääni jatkaa samaa linjaa vielä vuosienkin jälkeen.
Sabotaasi voi siis olla keino selviytyä. Ongelma on vain se, että sama mekanismi joka joskus suojasi, estää nyt kasvamasta ja nauttimasta elämästä täysillä.
Oma tarinani
Tunnistan itsesabotaasin hyvin omasta elämästäni. Kun olin masennuksen syvimmässä vaiheessa, makasin pimeässä huoneessa päivästä toiseen. En jaksanut syödä, en jaksanut nähdä ketään enkä pyytää apua. Ajattelin, että on helpompaa olla yksin. Jälkikäteen näen, että se oli sabotaasia. Suljin kaiken ulos, vaikka juuri yhteys ja apu olisivat auttaneet minut eteenpäin.
Se ei ollut tietoista valintaa vaan mielen tapa suojella. Kun olin kokenut niin paljon kipua ja pettymyksiä, alitajuntani uskoi että pysähtyminen ja piiloutuminen oli ainoa keino selvitä. Todellisuudessa se piti minut vain syvemmällä pimeydessä.
Oivallus siitä, että olin itse se joka jarrutti omaa matkaani, sattui mutta oli myös käännekohta. Kun näin sen, pystyin vähitellen muuttamaan suuntaa ja antamaan itselleni luvan ottaa pieniä askeleita eteenpäin.
Miltä itsesabotaasi näyttää arjessa?
Se ei aina näy ulospäin. Se voi olla jatkuvaa sisäistä selittelyä, turhaa kriittisyyttä tai sitä että valitset aina muiden tarpeet ennen omiasi. Joillekin se tarkoittaa lupauksia, joita ei koskaan pidä. Toisille sitä, että aloittaa innokkaasti mutta lopettaa ennen kuin on päässyt vauhtiin.
Yksi tyypillinen muoto on se, että juuri ennen onnistumista ilmestyy jokin ”hyvä” syy keskeyttää. Tällöin alitajunta yrittää suojata pettymykseltä. Todellisuudessa se estää kokemasta onnistumisen iloa.
Miten katkaista kierre?
Ensimmäinen askel on pysähtyä ja huomata hetki. Kun huomaat jarruttavasi itseäsi, kysy rohkeasti mitä pelkään tässä tilanteessa. Vastaus voi olla yllättävän yksinkertainen.
Seuraava askel on kyseenalaistaa vanhat uskomukset. Ovatko ne todella totta vai toistoa menneisyydestä. Moni huomaa, että sisäisen äänen sanat eivät ole hänen omiaan vaan lainaa jostakin kaukaa.
On tärkeää sallia epätäydellisyys. Sinun ei tarvitse tietää kaikkea etukäteen. Riittää että otat yhden pienen askeleen.
Kun alat vaihtaa sisäistä puhetta, muutos etenee vähitellen. Sen sijaan että sanot en pysty, kokeile sanoa voin yrittää. Kun toistat tätä tarpeeksi monta kertaa, alat huomata että sanat muuttavat myös tunnetta.
Itsesabotaasi voi kääntyä voimaksi
Vaikka sabotaasi tuntuu viholliselta, se voi olla myös opettaja. Se näyttää missä kohdin haavat ja uskomukset kaipaavat vielä huomiota. Jokainen kerta kun huomaat sen, saat mahdollisuuden valita toisin.
Kuvittele hetki millaista olisi jos et enää jarruttaisi itseäsi. Jos voisit kulkea eteenpäin rohkeasti ja antaa itsellesi luvan onnistua. Pienikin muutos voi avata oven aivan uuteen elämään.
Lopuksi
Itsesabotaasi ei ole merkki heikkoudesta. Se kertoo että sisälläsi on voimaa, joka on vielä piilossa. Kun kohtaat sisäiset jarrut lempeästi ja tietoisesti, voit muuttaa ne voimaksi joka vie sinua kohti unelmaasi.
✨ Voimalause:
Minulla on lupa onnistua ja kulkea eteenpäin.
Jos haluat syventyä tarkemmin siihen, miten uhrirooli ja ajattelumallit vaikuttavat omaan elämään, lue myös artikkelini [Uhriajattelun tunnistaminen itsessä]